Liikkumattomuus ei ole sama asia kun liikunnan puute. Liikkumattomuus tarkoittaa paikalla oloa valveillaoloaikana, kuten istumista, makaamista ja muuta mahdollista paikallaoloa. (Wikipedia 2021) Runsas paikallaolo tai istuminen voikin nykytiedon mukaan aiheuttaa lukuisia terveyshaittoja, vaikkakin liikut kerran päivässä intensiivisesti. (Duodecim 2015)

Fyysinen aktiivisuus koostuu kuntoliikunnasta ja päivittäisestä fyysisen liikkeen määrästä. Tästä kuntoliikunnalla on hyvin pieni osuus. Pelkkä liikunta itsessään onkin melko tehoton työkalu esim painonhallintaan. (Mutikainen 2020) Eli vaikkakin treenaat tunnin päivässä, voit silti olla terveytesi kannalta hyvin inaktiivinen. Se voi myöskin olla yksi merkittävä tekijä, miksi painosi ei putoa vaikka treenaat kovaa.

Suomalaisista vain noin 50% täyttää kestävyysliikuntasuositukset, eli 2,5h reipasta kävelyä tai vastaavaa liikuntaa, tai 1h 15min rasittavaa liikuntaa viikossa. Tämän lisäksi vaan n 10% vahvistaa lihaskuntoaan suositusten mukaisesti, eli kahdesti viikossa. (Duodecim 2015) Nämä ovat siis kuntoliikunnan määrälliset suositukset. Voit hyvinkin täyttää kuntoliikunnan suositukset, mutta samalla olla inaktiivinen suurimman osan päivästä, joka saattaa syödä merkittävän osan kuntoliikunnan aikaansaamisista hyödyistä. Pitkäkestoisen, yhtäjaksoisen paikallaolon on havaittu olevan kaikkein haitallisinta ja näin varsinkin istumatyötä tekevät ovat vaaravyöhykkeellä.

Otetaanpa esimerkki. Nouset aamulla ylös sängystä ja juot kupin kahvia istuen. Tämän jälkeen lähdet autolla, julkisilla tai sähköskootterilla töihin. Töissä istut sen 7-8h paikallaan näytön edessä, poislukien lounaan, kahvitauon ja muutaman wc käynnin jolloin nouset ylös työpisteeltäsi. Töiden jälkeen käyt treenaamassa tunnin, jonka jälkeen menet kotiin katselemaan tv:tä. Valitettavan monelle tämä saattaa kuulostaa liiankin tutulta.

Kaikki tämä johtaa siihen, että aktiivisuustasosi päivän aikana on todella alhainen, vaikkakin olet reipas sen yhden tunnin päivästä. Eikä tämä ole välttämättä sinun syytäsi. Moderni elämäntapa on helppoa ja se kannustaa liikkumattomuuteen.  Teknologia kehittyy, vauraustaso nousee ja liikkumismuodot helpottuvat. Kaikki nämä yhdistettynä kaupungistumiseen vähentävät tarvettasi liikkua. (Duodecim 2015) On selvää, että ruuan tilaaminen kotiovelle vähentää tarvettasi liikkua verrattuna, että metsästät ruokasi itse. Okei, metsästys on hieman yliampuvaa, mutta verrattuna siihen, että kävelet kauppaan hakemaan ruokasi ja kannat sen kauppakassissa kotiin.

Istumisen ja paikallaolon on havaittu olevan erityisen haitallista terveydelle. Esimerkiksi aterian jälkeinen yhtäjaksoinen istuminen inaktivoi lihaksen rasva- ja glukoosiaineenvaihduntaa. Alaraajojen lihasten sähköinen aktiviteetti ja energiankulutus laskee ja nivelet jäykistyvät. Yksinkertaisesti ihmiskeho ei ole tarkoitettu olemaan paikallaan. (Duodecim 2015, Visual.ly 2021)

Yksi tapa seurata omaa aktiivisuutta on päivän aikana kertyvät askelmäärät esim Polar urheilukellon avulla. Vaikkakaan se ei kerro koko totuutta aktiivisuudestasi, niin se kuitenkin kertoo melko paljon. UKK- instituutin Kävelyn portaat suositusten mukaan alle 5000 askelta päivässä on riittämätön määrä. 9000 askelta päivässä on suositeltava ja Ihanteellinen määrä on 13 000 askelta. (UKK instituutti 2021)

Suosittelenkin seuraamaan askelien määrää päivittäin. Näin kaupungissa asuessa, niitä ei ihan itsestään kuitenkaan kerry. Itse toimin valmentajana ja lisäksi ulkoilutan koiraa kerran päivässä ja voisi jopa luulla, että askelia kertyy huima määrä päivän aikana. Näin ei kuitenkaan ole ja on päiviä jolloin illalla joutuu hakeutumaan happihyppelylle, mikäli haluaa saada suositellun päivittäisen askelmäärän kasaan.

Monipuoliseen ongelmaan ei ole yksinkertaista ratkaisua. Yksilön on todella vaikea lisätä aktiivisuuttaan, mikäli ympäristö ei tätä tavoitetta tue. On puhuttu jopa liikkumattomuuden pandemiasta (Duodecim 2015), joka on merkittävä uhka koko yhteiskunnalle. Kodit, koulut, työpaikat ja kaupungit on kaikkien kannettava kortensa kekoon tämän uhan torjumista. Tätä varten meidän kaikkien on työstettävä yhdessä, jotta ratkaisu löytyy.

Moni meistä optimoi harjoittelua, unta ja ravintoaan ollakseen suorituskykyisempi. Samalla moni meistä laiminlyö tämän vähintään yhtä tärkeän terveyteen vaikuttavan komponentin. Älä ole se!

 

Lähteet:

https://www.duodecimlehti.fi/duo12430

https://www.is.fi/taloussanomat/oma-raha/art-2000001904270.html

Mutikainen, Sara. 2020. Liikunta ja terveys verkkoluento. Jyväskylän yliopisto.

https://ukkinstituutti.fi/wp-content/uploads/2020/10/Kavelynportaat.pdf

https://visual.ly/community/Infographics/lifestyle/sitting-killing-you