Useammat meistä on varmasti joskus kokeneet sen miten huonot yöunet esim juhlimisen yhteydessä voi vaikuttaa ruokahaluun ja eteenkin ravintolähteiden valintoihin seuraavana päivänä. Ravintotieteiden tohtori ja some vaikuttaja Layne Norton on perehtynyt aiheeseen ja tekikin asiasta hyvin kattavan päivityksen instagram tilillään. Näyttö viittaa melko kiistattomasti siihen että riittämättömien yöunien ja kohonneen ruokahalun välillä löytyy yhteys. Väitettä tukee myös minun viikonloppuinen empiirinen kokeilu 🥱

Norjalaistutkijat Nymo ym. (2021) tutkivat huonojen yöunien vaikutusta ruokahaluun obeeseilla henkilöillä joka osoitti, että huonot yöunet saattavat olla yhteydessä painon kertymiseen. Heidän löydöksien mukaan ”Akuutti univaje ja rikkonaiset yöunet olivat yhteydessä ruokahalun lisääntymiseen ja alentuneeseen täyteläsiyyden tunteeseen.” Lisäksi he mainitsivat artikkelissaan, että ”Ylipaino ja liikalihavuus ovat yleistyneet viimeisten vuosikymmenien aikana merkittävästi. Yöunien pituudet ovat myös lyhentyneet lähes rinnakkain liikalihavuuden yleistyessä. Tämän hetkisessä valossa näyttäisi siltä että nämä kaksi ilmiötä ovat yhteydessä toisiinsa.”

Myös Calvin ym. (2019) päätyivät tutkimuksessaan lopputulokseen että yöunien rajoittaminen lisää päivittäistä energiansaantia. He osoittivat että yöunien pudotessa kolmasosan normaalista 8 päivän ajaksi energiansaanti lisääntyi n 559 kcal. Heidän mukaan tämä saattaa johtua ruokahaluun ja energiansaantiin vaikuttavien hormonien erityksen kautta. Greliini lisää ruokahalua ja leptiini taas rajoittaa sitä (Ukkola 2003) ja häiriöt näiden hormonien erityksessä voivat vaikuttaa siihen miten ja kuinka paljon meidän tekee mieli syödä.

”Pitkän aikavälin säätelyyn osallistuvista peptidihormoneista tärkeimpiä ovat leptiini, insuliini ja greliini. Nämä hormonit sitoutuvat reseptoreihinsa keskushermostossa ja vaikuttavat spesifisten välittäjäaineiden kautta. Plasman insuliini- ja leptiinipitoisuuksien vaihtelut viestittävät kehon energiatasapainon muutoksista, ja elimistö reagoi niihin säätelemällä syömistä palauttaakseen tasapainon.” (Ukkola 2003)

Hogenkamp ym (2013) päätyivät lopputulokseen että akuutista univajeesta kärsivä ihminen syö suurempia ruoka- annoksia. Univaje näyttäisi vaikuttavan myös ravintolähteiden valintaan, jolloin univajeesta kärsivä helpommin sortuu ”naposteluun”. Lisäksi on osoitettu yhteyksiä lyhyempien yöunien ja korkeamman BMI:n (body mass index) välillä.

 

 

Yllämainitut tutkimukset voivat ainakin osittain selittää, miksi vuorotöitä tekevät voivat olla alttiimpia painon kertymiselle kuin päivätöitä tekevät.

Kaikki yllämainittu ei vielä osoita että lyhyet yöunet johtavat lihomiseen ja liikalihavuuten. Eli vaikkakin nukut keskimääräistä vähemmän, tämä ei tarkoita että sinusta tulee automaattisesti lihava. Sen sijaan, yöunet voivat vaikuttaa valintoihin omien ruokailutottumuksiisi liittyen. On myös huomioitava että painon kertymiseen vaikuttaa monet muutkin tekijät, mutta uni on palikka joka kannattaa ottaa huomioon suurempaa kokonaisuutta katsastellessa. Mikäli sinusta tuntuu että painonhallinta ei ole täysin hallinnassa, niin kannattaa ainakin kokeilla että vaikuttaisko yöunien parantaminen asiaan.

 

Lähteet:

Calvin ym. 2019 https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/23392199/ 

Hogenkamp ym. 2013 https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0306453013000176?via%3Dihub

Norton 2021 https://www.instagram.com/p/CPBsa0xLTja/?utm_source=ig_web_copy_link

Nymo ym. 2021 https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0031938421000378?via%3Dihub

Ukkola 2003 https://www.duodecimlehti.fi/duo93446