tavoitteellinen harjoittelu
“Miten saada tuloksia aikaiseksi?” on kysymys mistä kiistellään paljon. Tuloksien saavuttamiseen on varmasti useampia reittejä, mutta yksi asia on niille yhteistä. Sinun on yksinkertaisesti ilmestyttävä paikalle. Tuloksien saavuttamisessa jatkuvuus on kaiken a ja o. Jos harjoitussuunnitelmasi/- ohjelmasi on suhteellisen järkevä, eli perustuu kehittävän harjoittelun perusperiaatteisiin kuten: Nousujohteisesti ylikuormittava (nousujohteisen ylikuormituksen periaate) Harjoittaa sitä, mitä sen […]
Lue lisää
Tyypillisesti tähän aikaan vuodesta ihmiset palaavat viimeistään liikuntarutiineihin tavoitteena karistaa kertyneet ylimääräiset kilot pois ennen kesää. Se ei missään nimessä ole mikään mahdottomuus, mutta aika monella projekti jää puolitiehen koska ruokavaliota ei huomioida tarpeeksi. Kaikki suunnilleen ymmärtää laihtumisen peruskaavan ”Liiku enemmän, syö vähemmän”. Periaate on aivan oikea, mutta hieman se vaatii lisäymmärrystä. Tavoitehan on säilyttää […]
Lue lisää
Kylmäaltistusta, eli avantouintia vastaavia menetelmiä, on kauan pidetty hyvinä palautumiskeinoja kovan treenin jälkeen. Kylmäpulahdukset tuntuvat hyvältä ja usein on raportoitu, että ne lieventää lihaskipuja treenin jälkeisinä päivinä. Tämä pitää kyllä paikkansa, mutta viimeisimmän tutkimustiedon valossa, kylmäaltistusta ei suositella voimaharjoittelun jälkeen. European Journal of Sport Science:ssa julkaistun Throwing cold water on muscle growth kirjallisuuskatsauksen ja meta- […]
Lue lisää
Kuten monesti ollaan tämän blogin kirjoituksissa mainittu, fyysinen harjoittelu vaatii nousujohteisuutta, jotta tuloksia saadaan aikaiseksi. Usein moni kuitenkin haukkaa hieman liian isoja paloja progressiokakusta joka johtaa kehittymisen tyssäämiseen. Mikä sitten on sopiva määrä nousujohteisuuden toteuttamisessa? Nousujohteisuus tai progressio tarkoittaa siis sitä, että lisätään kuormitusta. Pääprogressiomalleja ovat määrä- ja intensiteettiprogressio. Määräprogressio tarkoittaa sitä, että lisäät toistoja […]
Lue lisää
Moni urheilija kärsii hyvin perustavanlaatuisesta ongelmasta ravinnon suhteen. He eivät yksinkertaisesti saa sitä riittävästi ja se johtaa ongelmiin ennen pitkää. Seuraavassa kirjoituksessa käydään läpi mistä on kyse. RED- S eli Relative Energy Deficiency in Sport tarkoittaa suhteellista energiavajausta. Aikaisemmin käytettiin termiä naisurheilijan oireyhtymä, joka on korvattu uudemmalla. Miksi sitä kutsuttiin naisurheilijan oireyhtymäksi? No koska naiset […]
Lue lisää
Kuten monesti ollaan tämän blogin kirjoituksissa mainittu, fyysinen harjoittelu vaatii nousujohteisuutta, jotta tuloksia saadaan aikaiseksi. Usein moni kuitenkin haukkaa hieman liian suuria paloja progressiokakusta, joka johtaa kehittymisen pysähtymiseeen. Tästä herääkin kysymys, mikä on sopivaa nousujohteisuuden toteuttamiseen? Nousujohteisuus tai progressio tarkoittaa siis sitä, että lisätään kuormitusta. Pääprogressiomalleja ovat määrä- ja intensiteettiprogressio. Määräprogressio tarkoittaa sitä, että lisäät […]
Lue lisää
Tämän syksyn voimatestit ovat takana. Seuraavassa käydään läpi salin voimatuloksia ja keskiarvoja sekä naisissa että miehissä. Kehitystä kannattaa aina verrata itseensä, mutta toisaalta urheiluun kuuluu myös omien tulosten vertailu muihin ja se antaa myös realistisen kuvan siitä, millä tasolla itse on. Monesti me verrataan omia voimatasoja huippuihin. Tyyliin katsotaan kuinka vahvoja kilpailijat on CrossFit Gameseissä […]
Lue lisää
Fyysinen kehittyminen, eli kansankielellä kunnon kohentuminen vaatii fyysistä kuormitusta. Kuormitus vaatii vastapainoksi sopivassa määrin palautumista. Se miten kukin kestää kuormitusta on hyvin yksilöllistä. Tähän vaikuttaa mm treenitausta, fyysinen kunto sekä muun elämän tuomat kuormitustekijät. Jotta kuormitusta ei kertyisi liikaa, on hyvä mietittiä mikä on sopiva määrä kuormitusta itse kullekin. Harjoitus ravistelee elimistön tasapainotilaa, jonka jälkeen […]
Lue lisää
Varmasti kaikki tämän blogin lukijat tietävät, että myös CrossFit harjoittelussa tarvitaan riittävän hyvä aerobinen pohja, jotta keho kestää harjoittelua ja urheilija voi kehittyä. Se, mikä kenellekin on riittävän hyvä, on täysin riippuvainen urheilijan tavoitteista ja lajin vaatimuksista. Esimerkiksi hiihtäjä Krista Pärmäkosken harjoittelusta yli 80 % on aerobista. Hän muuten ajoittain kertoo harjoittelustaan omassa blogissaan – […]
Lue lisää
Maksimaalinen hapenottokyky (VO2max) testi antaa tarkkaa dataa aerobisen kapasiteetin tasosta, mutta testaaminen on verrattain kallista ja sen joutuu tekemään laboratorio- olosuhteissa. MAF, eli maximal aerobic function- testi ei anna yhtä tarkkaa dataa, mutta se taas on helppo, kustannustehokas ja käytännöllinen tapa mitata oma peruskunto saliolosuhteissa. Tsekkaa videolta mistä on kyse!
Lue lisää- 1
- 2
- 3
- 4
- Seuraava »