palautuminen
Kylmäaltistusta, eli avantouintia vastaavia menetelmiä, on kauan pidetty hyvinä palautumiskeinoja kovan treenin jälkeen. Kylmäpulahdukset tuntuvat hyvältä ja usein on raportoitu, että ne lieventää lihaskipuja treenin jälkeisinä päivinä. Tämä pitää kyllä paikkansa, mutta viimeisimmän tutkimustiedon valossa, kylmäaltistusta ei suositella voimaharjoittelun jälkeen. European Journal of Sport Science:ssa julkaistun Throwing cold water on muscle growth kirjallisuuskatsauksen ja meta- […]
Lue lisää
Ravintolisät (lisäravinteet) ovat usein urheilijan suorituskykyä parantamaan kehitettyjä ravintoaineita, joita käytännössä tavallisesta ruoastakin saadaan (Ojala ym. 2023). Vaikka lisäravinteita tulee markkinoille runsain määrin, ei useiden valmisteiden tehottomuutta tai hyötyä ole voitu tutkimustulosten valossa todentaa (Ilander ym. 2021). Lisäravinteiden vaikutus suorituskykyyn on parhaimmillaankin vain muutamia prosentteja, joten erityisen huomionarvoista olisi panostaa monipuoliseen ruokavalioon, riittävään lepoon sekä […]
Lue lisää
Kuten monesti ollaan tämän blogin kirjoituksissa mainittu, fyysinen harjoittelu vaatii nousujohteisuutta, jotta tuloksia saadaan aikaiseksi. Usein moni kuitenkin haukkaa hieman liian isoja paloja progressiokakusta joka johtaa kehittymisen tyssäämiseen. Mikä sitten on sopiva määrä nousujohteisuuden toteuttamisessa? Nousujohteisuus tai progressio tarkoittaa siis sitä, että lisätään kuormitusta. Pääprogressiomalleja ovat määrä- ja intensiteettiprogressio. Määräprogressio tarkoittaa sitä, että lisäät toistoja […]
Lue lisää
Moni urheilija kärsii hyvin perustavanlaatuisesta ongelmasta ravinnon suhteen. He eivät yksinkertaisesti saa sitä riittävästi ja se johtaa ongelmiin ennen pitkää. Seuraavassa kirjoituksessa käydään läpi mistä on kyse. RED- S eli Relative Energy Deficiency in Sport tarkoittaa suhteellista energiavajausta. Aikaisemmin käytettiin termiä naisurheilijan oireyhtymä, joka on korvattu uudemmalla. Miksi sitä kutsuttiin naisurheilijan oireyhtymäksi? No koska naiset […]
Lue lisää
Kuten monesti ollaan tämän blogin kirjoituksissa mainittu, fyysinen harjoittelu vaatii nousujohteisuutta, jotta tuloksia saadaan aikaiseksi. Usein moni kuitenkin haukkaa hieman liian suuria paloja progressiokakusta, joka johtaa kehittymisen pysähtymiseeen. Tästä herääkin kysymys, mikä on sopivaa nousujohteisuuden toteuttamiseen? Nousujohteisuus tai progressio tarkoittaa siis sitä, että lisätään kuormitusta. Pääprogressiomalleja ovat määrä- ja intensiteettiprogressio. Määräprogressio tarkoittaa sitä, että lisäät […]
Lue lisää
Fyysinen kehittyminen, eli kansankielellä kunnon kohentuminen vaatii fyysistä kuormitusta. Kuormitus vaatii vastapainoksi sopivassa määrin palautumista. Se miten kukin kestää kuormitusta on hyvin yksilöllistä. Tähän vaikuttaa mm treenitausta, fyysinen kunto sekä muun elämän tuomat kuormitustekijät. Jotta kuormitusta ei kertyisi liikaa, on hyvä mietittiä mikä on sopiva määrä kuormitusta itse kullekin. Harjoitus ravistelee elimistön tasapainotilaa, jonka jälkeen […]
Lue lisää
Ihmiset on kautta aikojen käyttäneet päikkäreitä akkujen lataamiseen. Asiaan on myös perehdytty tieteessä ja seuraavassa lyhyt katsaus tähän aiheeseen. Paras tapa urheilijoille on ottaa n 20-90 min päiväunet klo 13- 16 välillä. Lastela ym (2021) tekivät kattavan systemaattisen kirjallisuuskatsauksen aiheesta. Heidän kirjallisuuskatsaukseen valittiin 37 tieteellistä tutkimusta, joka koostui kaiken kaikkiaan 3489 koehenkilöstä. Koehenkilöt koostuivat urheilijoista […]
Lue lisää
Varmasti kaikki tämän blogin lukijat tietävät, että myös CrossFit harjoittelussa tarvitaan riittävän hyvä aerobinen pohja, jotta keho kestää harjoittelua ja urheilija voi kehittyä. Se, mikä kenellekin on riittävän hyvä, on täysin riippuvainen urheilijan tavoitteista ja lajin vaatimuksista. Esimerkiksi hiihtäjä Krista Pärmäkosken harjoittelusta yli 80 % on aerobista. Hän muuten ajoittain kertoo harjoittelustaan omassa blogissaan – […]
Lue lisää
Aerobisen kapasiteetin, eli peruskunnon tärkeyttä ei voi tarpeeksi alleviivata. Lähes tulkoon jokaisella CrossFit Basementillä on parannettavaa peruskestävyydessä ja harjoittelussa tulisikin panostaa vähintään 20-25% viikkovolyymistä tämän osa- alueen kehitykseen. Peruskestävyyden harjoittelussa on vaan yksi ongelma- se on monen mielestä tylsää. Koska sen harjoitteleminen on kuitenkin välttämätöntä, on hyvä keksiä vaihtoehtoisia keinoja miten sen toteuttaa. Alla olevalla […]
Lue lisää
Tässä Basement Podcast jaksossa uusi koutsimme Roope Leppänen esittäytyy. Roope ei ole mikään tuore Basementiläinen, vaan aloitti meillä treenaamisen jo alkuvuodesta 2014. Opiskelut kuitenkin vei miehen mennessään Ouluun, mutta nyt hän on takaisin Helsingissä ja tietenkin Basementillä. Käy tutustumassa Roopeen ja hänen tarinaan miten hän päätyi valmentajaksi Basement Podcastistä 👊
Lue lisää- 1
- 2
- Seuraava »